Jyrsijöiden torjunta suoritetaan aina tapauskohtaisesti huomioiden kohteen ja kemikaalilain asettamat vaatimukset. Työ tehdään torjunta-aineilla tai torjunta-aineettomilla ratkaisuilla.
Ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä jäteastioiden tulee olla irti seinästä, eikä niitä saa täyttää yli. Rakennusten seinustojen tulee olla tyhjinä ylimääräisistä tavaroista ja vapaina kasvillisuudesta. Muista myös verkottaa tai tukkia mahdolliset jyrsijöiden kulkuaukot rakennuksiin. Hiiri mahtuu kulkemaan 1 cm kokoisesta raosta ja nuoremmat yksilöt hieman pienemmistä aukoista.
Rotta eli isorotta on Suomessa havaittavista rottalajeista selvästi yleisin. Mustarotasta ei ole kuin yksittäisiä havaintoja, lähinnä satamakaupungeista.
Rotta elää noin 1-2 vuotta. Naarasyksilö voi tuottaa tuona aikana noin 15 poikuetta ja yhdessä poikueessa voi olla noin 10 jälkeläistä. Nuoren rotan erottaa hiiristä mm. paksun hännäntyven perusteella. Hiirillä häntä on aina tasapaksu ja ohut.
Rotan voi tavata mihin aikaan vuodesta tahansa. Se voi liikkua laajalla alueella ravinnonhaussa.
Rotat aiheuttamat monenlaista haittaa ja vahinkoa puremalla rakenteita, ovien tiivisteitä, sähkö- ja vesijohtoja. Ne sotkevat myös paikkoja ulosteilla ja virtsallaan.
Omatoiminen torjunta voi olla haasteellista ja useasti on hyvä kääntyä ammattilaisten puoleen, jotta ongelma saadaan kuriin.
Rotta (Rattus nervegicus)
Koti- ja metsähiiri ovat yleisimpiä hiirilajeja asunnoissa, tehtaissa ja muissa rakennuksissa. Kotihiiri on nykypäivänä suhteellisen harvinainen. Metsähiiri näyttäisi olevan huomattavan paljon yleisempi.
Hiiret erottaa rotasta ohuen ja tasapaksun hännän perusteella sekä muista tuntomerkeistä.
Ne ovat suhteellisen lyhytikäisiä ja ne elävät noin vuoden verran. Sukukypsiksi hiiret tulevat noin 7 viikon ikäisinä. Kantoaika on noin 3 viikkoa. Poikasia syntyy noin 5-7 kpl.
Hiiret aiheuttavat haittaa jyrsimällä eristeisiin tunneleita, jolloin muodostuu energiahukkaa ja kondensaatiovaurioita. Myös hiirien tekemät erilaiset ruokavarastot voivat aiheuttaa mätänemistä ja pilaantumista rakenteissa. Hiirien tunnetaan myös aiheuttaneen sähköjohtojen oikosulkuja puremalla niitä sekä vesivahinkoja jyrsimällä muovisia vesijohtoja.
Hiirien esiintymistä voi ennaltaehkäistä asentamalla esteitä tuuletusrakoihin ja tilkitsemällä rakenteiden reikiä.
Mikäli omatoiminen torjunta ei onnistu, on syytä pyytä ammattilaiset paikalle tekemään torjuntatyöt.
Hiiret
Piha-alueilla tavataan kekoja tekeviä vesimyyriä ja kontiaisia eli maamyyriä. Vesimyyrät käyttävät ravintonaan kasvinosia, kun taasen kontiainen nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieneliötä, joita on maaperässä. Kontiainen on rauhoitettu eläin.
Myyrät ovat hankala ryhmä torjua, koska niille ei ole varsinaisia torjuntakeinoja. Kaupoista löytyy erilaisia karkotteita, joita voi käyttää ja yrittää torjua niitä.
Metsämyyrä on ainoa jyrsijälaji, joka levittää myyräkuumetta. Myyräkuume tarttuu ihmiseen metsämyyrän virtsasta ja ulosteesta.